Mainos

Terttu Stenberg

Terttu Stenberg
15. kesäkuuta 2018 bal@freemindsmedia.com

15. kesäkuuta 2018

Terttu Stenberg – Suomalaisen hiusalan kiintotähti

Terttu Stenberg on katsellut asiakkaitaan taiteellisin silmin lähes 60 vuotta. Unelmista huolimatta hän ei alkanut opiskella Ateneumissa. Hänestä tuli yksi maamme kuuluisimmista kampaajista ja esteettisistä vaikuttajista.

Terttu Stenberg on katsellut asiakkaitaan taiteellisin silmin lähes 60 vuotta.Terttu Stenberg on katsellut asiakkaitaan taiteellisin silmin lähes 60 vuotta.

Kampausten ja tyylin taju
Tertun kolmen lapsensa kanssa leskeksi jäänyt Rauha-äiti teki kampauksia kotona. Sotien jälkeen niin teki moni muukin. Hiukset ja niiden ”laittaminen” tulivat Tertulle tutuksi siis jo varhain.

”Ne olivat upeita töitä. Äidin työn seuraamisesta jäi taju, miten nämä asiat tehdään”, Terttu sanoo.

40- ja 50-lukujen taitteessa sanoilla tyyli ja muoti oli kunnioitusta herättävä, jopa juhlallinen
merkitys. Suomalaisissa muotisalongeissa tiedettiin tarkkaan, mitä Pariisissa tapahtui. Vaatteet kaavoitettiin ja ommeltiin asiakkaan mittojen mukaan. Kaikki perustui taidokkaaseen  äätälityöhön.

Vaisto ja muoto
Terttu puhuu osaamisen, vai pitäisikö sanoa taitamisen, kulttuurin puolesta. Usein toistuvia sanoja ovat ”vaisto” ja ”muoto”. Terttua kuunnellessa alkaa miettiä, mikä loppujen lopuksi erottaa mestarillisen käsityön taiteesta?

”Ammattini perustuu vaistoon. Ennen kuin asiakas on istuutunut tuoliin, hänestä on muodostunut tietty kuva. Kampauksen muoto perustuu siihen.”

Pesijätyttönä hienostosalongissa
Stenberg on ilman muuta suomalaisen hiusmaailman Tähti, mutta kiintotähti. Sellainen
joka pysyy turvallisesti paikallaan ja josta saa tarvittaessa määriteltyä luotettavan ilmansuunnan,
kuten Pohjantähdestä. Mutta jostain hänkin on aloittanut.

Omien sanojensa mukaan Terttu aloitti ”ihan kakarana”. Oppisopimusvuodet Mia Lundhallin
kampaamossa Annankadulla olivat unohtumattomia. Liikkeessä kävi ”hienostosukujen”
edustajia ja menneen maailman suuruuksia.

”Olin sellainen pieni ja nöyrä pesijätyttö, jolle annettiin 20 penniä juomarahaa. Myös hiusmallin
roolini sopi hyvin ihmisten tarkkailuun. Onneksi riitti, kun sanoi vain Rouva on hyvä”, Terttu nauraa.

Tertun ja Virpi Miettisen yhteistyö jatkui vuosia.Virpi oli mallina hiuskuvissa ja Terttu teki näyttävät kampaukset salonkinäytöksiin.Tertun ja Virpi Miettisen (kuvassa) yhteistyö jatkui vuosia.Virpi oli mallina hiuskuvissa ja Terttu teki näyttävät kampaukset salonkinäytöksiin.

Tyylikkäät emigrantit
Lundhallin kampaamossa kävi myös pietarilaisemigrantteja. Rahaa ei ollut, mutta tyylistä
ei luovuttu. Kampaukset maksettiin koruilla ja hopeaesineillä. Lopulta eräs tarjosi maksuksi jopa korsetista irrotettuja valaan luita. Terttu arvelee, että hänen kiinnostuksensa antiikkiesineisiin sai alkunsa tuolloin.

”Jotkut tulivat pyörätuolissa. Hennattuun tukkaan tehtiin pitkiä korkkiruuvikiharoita kynän ympäri kiertämällä ja kuivaamalla. Puuteroitiin ja laitettiin poskipunat. Lopuksi kaiken ylle laskettiin harso. Kettupuuhka, jossa oli enää muutama karva, aseteltiin lopuksi harteille,” Terttu muistelee.

Salonki raja-alueella
Oma salonki aloitti toimintansa 1962 Merimiehenkadulla. Osoite oli Wärtsilän telakka-alueen ja Eiran ”paremman kaupunginosan” raja-alueella. Lähellä oli myös yömaja. Sataman suunnalta asiakkaina kävi tietynlaisia tyttöjä. Eiran suunnalta saapuvat asiakkaat olivat puolestaan hienoja rouvia.

”Ne yömajan miehet olivat sodan läpikäynyttä sukupolvea. Kun valmiit asiakkaani olivat edenneet yömajan kohdalle, aloin kuulla vihellyksiä ja sudenulvontaa. Sellaisista äänistä päättelin, että kampaus oli onnistunut”, nauraa Terttu…

Lue lisää Hair Magazinen uusimmasta numerosta!


MAINOS